Ompelukaavat ja ohjeet ompeluun
Henkilökohtainen palvelu ja nopeat toimitukset – PDF-kaavat saat käyttöösi heti
Peruskaava – mikä se on ja mitä sillä tehdään?
Peruskaava – Mikä ihme se oikeen on? Mitä sillä oikein tehdään tai mihin sitä käytetään? Olet kenties kuullut puhuttavan peruskaavasta? Olet joskus miettinyt miten kaavoja piirretään omien mittojen mukaan tai miten myytävät ompelukaavat on tehty? Tässä postauksessa selviää kaikki edellä mainittu!
Peruskaava on se, josta kaikki muut mallit kuositellaan. Se on vartalonmyötäinen ja siinä on erilaisia muotolaskoksia (silloin kuin kaava piirretään kudotulle eli joustamattomalle kankaalle). Ei ole siis A-linjaisen mekon kaavaa vaan sekin kuositellaan peruskaavasta. Peruskaava voidaan piirtää puvulle (eli yläosalle), housuille ja hameelle.
Piirtämistä varten otetaan erilaisia ympärys-, leveys- ja korkeusmittoja. Mitat voidaan ottaa varastosuuruustaulukosta. jossa on valmiiksi määritelty mitat ja on laajempi kuin ompeluohjeiden kokotaulukko. Kaavan piirtämiseen voi käyttää myös omia vartalon mittoja. Olen itse piirtänyt hameen peruskaavan, puvun peruskaavan, joustavan yläosan kaavan sekä joskus muinoin myös housujen peruskaavan.
Tiesitkö, että puvun peruskaavan piirtämiseen tarvitset yli 15 erilaista mittaa ja useita eri laskelmia? Se on aika paljon!
Omat mitat, väljyydet ja laskelmat
Kaavoja piirtäessä vartalon kiinteitä ympärysmittoja ei siirretä suoraan sellaisenaan kaavaan, vaan ensin tehdään laskelmat. Omiin vartalon mittoihin lisätään väljyysvara, jonka voi määritellä itse tai tarkistaa väljyysvarataulukosta. Eri kohtiin ja eri mittoihin laitetaan eri verran millejä tai senttejä. Yhteenlaskun tuloksesta otetaan puolikkaita tai neljäsosa lukuja.
Nämä luvut ovat niitä, jotka laitetaan kaavaan ja ovat kaavan/valmiin vaatteen mittoja.
Omat mitat + haluttu väljyys = kaavan mitta. Tiettyihin leveys mittoihin lisätään enemmän kuin toisiin. Pituus/korkeusmittoihin harvoin lisätään 1-3 cm enempää, riippuen mikä mitta on kyseessä.
Kaavan piirtäminen
Laskelmat on laskettu ja siirrytään piirtämään. Kaavoja voi piirtää lyijykynän ja viivottimen avulla tai tietokoneella erillisen ohjelman avulla. Itse olen piirtänyt vain käsin yksittäiskappaleita. Tietokoneella tekeminen on kuitenkin nopeampaa ja sujuvampaa. Kaavat piirretään vaihe vaiheelta, yksi kohta kerrallaan ja tietyssä järjestyksessä.
Ne kaavat, joita itse olen piirtänyt on piirretty kehikkoon eli suorakulmaisen laatikon sisään. Kehikon leveys ja korkeus riippuu piirrettävästä kaavasta ja mitoista. Kehikko ja suorat kulmat varmistavat, että kaavasta tulee suora eikä vino. Tämän tärkeys korostuu aikuisten kaavojen ja pitkien linjojen kanssa. Alla on kuva, jossa on valmiina hameen peruskaava.
Mallikappaleen ompelu ja sovitusmuutokset
Kyllä! Luit oikein! Myös omien mittojen mukaan tehdystä kaavasta tehdään mallikappale ja tarkistetaan sovitusmuutoksien tarve. Tämä tehdään siksi, että paperilla ei näe vartalon eri parisuutta eikä pysty ennakoimaan riittääkö väljyys vai tuliko sitä liikaa. Ei ole oikotietä onneen 🙂
Psst. Jujunan jokainen kaava ommellaan läpi ja testataan ihmisen päällä ennen julkaisua. Tällä varmistan, että ommeltavien saumojen pituudet täsmäävät sekä malli on sellainen kuin olen ajatellut. Joskus on joutunut kääntää ja vääntää ja useamman mallikappaleen tehtyä, jotta tulee hyvä.
Mallikappaleessa näkee tarvitseeko kaavaa vielä muuttaa omalle vartalolle sopivaksi. Jos uudella kaavalla ompelee, jonkinlainen mallikappale kannattaa tehdä, niin näkee ne suurimmat muutokset. Ryhmissä välillä näkee, että otetaan yksi vartalon mitta, koko sen mukaan, ommellaan ja valmis lopputulos on ihan jotain muuta kuin toivottu.
Välisovitukset, mallikappaleet ja useampi tarvittava/tarkistettava mitta, vähentää että lopputulos on katastrofi. Mielummin sovittaa useammin kuin ei kertaakaan.
Miten kaavasta saadaan toisenlainen malli?
Peruskaavasta muutetaan (yksittäiskappaleissa) leikkaa, liimaa ja piirrä-tyylillä mallia toisenlaiseksi. Ainakin näin käsipelillä. Peruskaavojen pohjalta pystyt tekemään juuri sellaisen mallin kun haluat. Hameen peruskaava on pohjana erilaisille hameiden malleille, puvun peruskaava on pohja paidoille, topeille, mekoille, tunikoille, huppareille ja takeille. Housun kaavan pohjalta saadaan legginsit, collegehousut, farkut, suorat housut ja ulkovaatteet. Näillä kolmella pohjalla saat tehtyä kaikki vaatteet, joita tarvitset.
Väljyyttä säädetään lisäämällä senttejä esim. rinnan-, vyötärön-, lantion- ja käden ympärykseen. Näin saadaan ihonmyötäisestä kaavasta käyttökelpoinen vaate. Peruskaavan voi piirtää myös hieman väljempänä, jos tarkoitus on tehdä esim. talvitakkeja, jotka tarvitsevat paljon väljyyttä.
Erilaisia leikkauksia kaavoihin saadaan piirtämällä kaavaan uusia linjoja tiettyjä sääntöjä noudattaen. Kyllä, kuosittelussa ja kaavojen piirtämisessä on uskomattoman paljon sääntöjä! Välillä menee ihan pää pyörällä kaiken kanssa. Lopputuloksen toivoisi olevan tasapainoinen ja kokonaisuus ratkasee tässäkin. Mitä se kenellekkin tarkoittaa, onkin sitten eri asia 😛
Kaavojen sarjonta eri kokoihin
Ompelukaavoihin saa useamman eri koon sarjomalla suuremmaksi tai pienemmäksi. Pohjaksi valitaan koko X, josta lähdetään eteenpäin. Sarjonnassakin on omia sääntöjä, joita noudattaa. Esim. kuinka paljon lahkeenpituus suurenee/pienenee seuraavaan kokoon verrattuna, paljonko vyötärö suurenee/pienenee, lahkeen leveys, istuma-korkeus…
Kun katselet seuraavan kerran kaava-arkkia, jossa on useita kokoja, näet että vähän eri kohdissa kaava kasvaa tai pienenee eri tavalla. Levennykset ja pidennykset pohjataan kuitenkin jollain tapaa ilmoitettuun mittataulukkoon. Kokojen välinen erotus kertoo paljonko seuraavaan kokoon tarvitaan lisää.
